 |
||
|
Satakunnan taidetoimikunta Antinkatu 6 B, 28100 PORI Puh. 040 8469 311, 040 5477 493  |
||
 |
||
|
|
||
 |
||
 |
Teatterivalokuvia aineettomana näyttelynä"Tilassa ja pinnassa" on teatterivalokuvien näyttely, joka on esillä Satakunnan taidetoimikunnan Aulagalleriassa 20.1.-31.3.2010.[cut] Kuvat on ottanut valokuvaaja Jalo Porkkala 30 vuoden aikana vuodesta 1979 lähtien Porin Teatterin esityksistä. Näyttelyyn liittyvät kuvien analyysit, jotka on laatinut aiheesta väitöskirjaa työstävä FM Susanna Haltsonen. Audiotaustan on rakentanut näyttelijä Vesa Haltsonen.[cut] "Tilassa ja pinnassa" on kokonaisvaltainen näyttelykokemus, jossa tekstit, kuvat ja äänet ovat nivoutuneet yhteen. Näyttely on ollut aiemmin esillä Poriginal-Galleriassa ja Satakunnan Kansan Kansantorilla printattuina kuvina, nyt pienessä tilassa aineettomana versiona. Näyttelyyn voi tutustua Aulagalleriassa arkisin kello 9-16. Jalo Porkkala on noormarkkulainen valokuvaaja, jonka teatterivalokuvaus Porin Teatterille alkoi vuonna 1979. Tämän lisäksi hän on toiminut mm. lehtikuvaajana, freelancerina ja opettajana. FM Susanna Haltsonen on porilainen opettaja ja Turun yliopiston Taiteiden tutkimuksen laitoksen jatko-opiskelija, joka tekee väitöskirjaa työnimeltä Illuusio paljastuu. Kari Haklin ja Jalo Porkkalan teatterivalokuvat esityksen representaatioina. Vesa Haltsonen on Porin Teatterin näyttelijä ja vastaa näyttelyn audio-osuudesta. Teatterivalokuvaus on muuttunut aikamoisesti 30 vuoden aikana. Porkkalan aloitellessa uraansa valokuvaukseen liittyi määrätynlainen hitaus ja hartaus sekä kuvauksen että kuvattavan suhteen, ja mustavalkofilmien kehittäminen ja käsityönä vedostaminen vei oman aikansa. Nykyään, nopean ja helpon digitaalitekniikan aikana, alaa leimaavat hektisyys ja stressaavat aikataulut. Teatterikuvakin hukkuu tulvivaan mediaan, monikaan ei enää kykene tai ole kiinnostunut lukemaan valokuvaa ja sen sisältämiä merkityksiä. Mutta millä tavalla saadaan katsoja pysähtymään ja harjoittamaan kuvanlukutaitoaan? Kun lähdimme miettimään Jalon 30-vuotistaivalta Porin Teatterin teatterivalokuvauksen parissa, alusta alkaen tarkoituksemme oli löytää uusia keinoja teatterivalokuvien kohtaamiseen. Olemme luoneet kokonaisvaltaisen näyttelykokemuksen, taideteoksen, jossa kuva, teksti ja ääni toimivat yhteen nivoutuneina. Näyttelymme on ensin ollut Poriginal-galleriassa, sitten Satakunnan Kansan Kansantorilla, lehtitalon vilkkaassa kohtauspisteessä. Nyt kuvamme saavat aivan uuden merkitysympäristön Satakunnan taidetoimikunnan Aulagalleriassa. Rakennetussa arkkitehtonisessa tilassa seinäpintaan heijastetut aineettomat teatterikuvat ja äänimaailma vaativat katsojaa lähelle. Ne tulevat ns. iholle aikaansaaden havainnon, kokemuksen ja mielikuvituksen toisiinsa kietoutuvaa yhteistoimintaa. Teatterivalokuvat ja -kokemukset eivät ole paikkasidonnaisia. Kuviin liittyy ja ne aiheuttavat muistumia ja viittauksia, välähdyksenomaisia muistikuvia ja mielentiloja. Teatterivalokuvien, kuvia analysoivien tekstien ja autenttisiin teatteriääniin perustuvan audiotaustan avulla on tarkoitus tukea tätä katsojan omaa kokemusta. Näyttely on nähtävissä linkistä:
Lisätietoja: Valokuvaaja Jalo Porkkala, puh. 0500 729 224 Susanna Haltsonen, puh. 050 369 8264 Vesa Haltsonen, puh. 050 3717 475
Aula-gallerian vuosi 2009
Aula-gallerian vuosi oli poikkeuksellinen. Toimintaan tuli pari paussia. Ensin toimisto siirtyi galleriahuoneesta seinän taakse, mikä tarkoitti päivittäisten toimintojen kyljessä sitä, että näyttelyjä ei siihen hötäkkään haluttu. Myöhemmin tuli toinen breikki, kun kuvataiteilija Veijo Setälä maalasi galleritilan perin pohjin. Kaikesta huolimatta jo aiemmin säännöllisen epäsäännölisesti mutta kuitenkin lähes tauotta toteutettu oheistoiminta jatkui vuoden aikana kolmella näyttelyllä. 1. Haluan olla koirasi "I wanna be your dog" oli raumalaisen Anu Sukasen taidenäyttely, jossa oli pääasiallisesti hänen vuonna 2008 toteuttamiaan teoksia. Leikkimielinen näyttely oli esillä taidetoimikunnan Aulagalleriassa 9.1. - 28.2.2009. Suurin osa näyttelyn 17 työstä oli tehty edellisvuoden huhtikuussa Leikki-nimiseen ryhmänäyttelyyn Brinkkalan galleriaan Turkuun. Teoksissa olivat tärkeässä osassa lasten vanhat aarteet eli rikkinäiset lelut. "Lentäjä-ässä" voi lentää korkealla taivaalla ilman siipiä, koska saduissa kaikki on mahdollista. "I pimped your ride" oli naisellinen versio autojen tuunauksesta, jota televisio on pullollaan isompien ja pienempien poikien iloksi. Teoksen auto oli päällystetty grafiikanvedoksien paloilla. Sisälle Anu oli virkannut pitsiverhon, ja hänen vanha korvakorunsa toimi maskottina. Näyttelyn nimiteos oli kannanotto kaikille parishiltoneille, jotka ottavat lemmikin asusteeksi. Eihän koiran tarkoitus ole olla laukun maskottina ja täydentää omistajansa asukokonaisuutta? Muusana tähän näyttelyyn oli toiminut Kertuksi ristitty mallinukke, jonka Anu oli löytänyt kirpputorilta kädettömänä ja kaljuna. - Halusin antaa hänelle kunniakkaat ”eläkepäivät” taiteeni osana. Olen valokuvannut Kerttua eri tilanteissa, tehnyt valokuvakoosteita sekä lisännyt teoksiin ompelua ja akryylimaalausta. - "Sotaleikit"-teossarja syntyi pakkomielteestä. Jouduin lapsena leikkimään isoveljeni kanssa muovisotilailla kaiketi liian usein. Onko oikein leikkiä sotaa, kun samaan aikaan maailmalla soditaan aikuisten oikeasti. Ihmiset menettävät kotinsa, sukulaisensa, ystävänsä ja joutuvat kenties pakolaisiksi, joita pallotellaan turvapaikanhakijoina eri valtioissa. - Tiedän, että päiväkoteihin ei lelupäivinä saa viedä pyssyjä. Moraali kieltää sodalla leikkimisen, joka kuitenkin on varsinkin poikien lempileikkejä edelleen. Tappaminen leikissä ei tunnu; voidaan aivan hyvin sanoa ”Sä kuolit!”. Aikuisten versio on värikuulasota metsissä. Lisäävätkö sotaleikit aggressiota vai poistavat sitä? - Onko tietokonepelien tappamisella yhteyttä kouluampumisiin... Kuuluuko ihmisluontoon toisen alistamisen ja jopa tappamisen tarve leikisti? Näitä kysymyksiä pohtien toteutin omat sotaleikkini. - Toivon näyttelyni herättävän ihmiset ajattelemaan leikin tärkeyttä lapsen elämässä ja osana aikuistumista. Harras toiveeni on, että jokainen meistä säilyttäisi sisällään leikkivän lapsen ja suhtautuisi maailmaan yhtä avoimesti ja suvaitsevaisesti kuin lapsi. 2. Leikin lopun jatkoaika Aulagalleriassa oli esillä Kankaanpään taidekoulun neljän nuoren taiteilijan töitä runsaan kahden kuukauden ajan. Kun Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden päättötöitten näyttely "Leikin loppu" purettiin Porin Puuvillan Värjäämöstä ja Poriginal Galleriasta, taidetoimikunnan palkitsemien tekijöitten töistä osa oli edelleen esillä Aulagallerian näyttelyssä "Leikki loppui, elämä jatkuu" 6.5.-7.8.2009. Maria Teereltä (Oulu) ja Janne Nabbilta (Kannus) on näyttelyssä installaatio "Daubs of paint" sarjasta "Eden - a place of earth" materiaaleinaan kangas, akryyli, pyykkinaru ja pyykkipojat, Riikka Keräseltä (Ristijärvi) osa teoksesta "Tyhjyys ja sen täyttäminen", kierrätyspaperi ja väripigmentti sekä Liina Karhuselta (Helsinki) "Susi ja nainen", akryyli. Taidetoimikunta halusi vahvistaa yhteensä 5000 euron apurahoilla Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden alkua ammattitaiteilijoina. Työryhmä Janne Nabb ja Maria Teeri sai yhdessä 2000 euron sekä Riikka Keränen ja Liina Karhunen kumpikin 1500 euron työskentelyapurahan Kankaanpään taidekoulun päättötyönäyttelyn "Leikin loppu" teostensa perusteella. Tuen turvin he voivat pitää näyttelyn Kankaanpään taidekoulun galleriassa 8.10.-2.11.2010. Näin nuorilla taiteilijoilla oli mahdollisuus käynnistää opintojensa jälkeinen itsenäinen taiteellinen työskentely ja valmistautua uusilla töillä runsaan vuoden päässä olevaan näyttelyyn. Kun "Leikin loppu" päättyi Porin Puuvillan Värjäämössä ja Poriginal Galleriassa, palkittujen tekijöitten töistä osa oli edelleen esillä elokuun alkupuolelle asti Satakunnan taidetoimikunnan Aulagallerian näyttelyssä "Leikki loppui, elämä jatkuu". Taidetoimikunnan palkintoraati totesi palkituista tekijöistä: "Janne Nabbin ja Maria Teeren ote on ammattimaista. Heidän lopputyönsä edustaa tekotavaltaan ja esitysmuodoltaan avointa muotoa. Tekijöillä on hallussaan useita ilmaisun välineitä, vaihtoehtoisia tekniikoita ja materiaaleja, joita yhdistelemällä on syntynyt monimuotoinen ja monikerroksinen teos. Nabbin ja Teeren yhteisteokset syntyvät kommunikoimalla, mutta niihin sisältyy myös selkeä pyrkimys kommunikointiin vastaanottajan kanssa. Teokset pyrkivät stimuloimaan katsojan ajatuksia. Riikka Keräsen lopputyö osoittaa tekijän varmuutta materiaalin ja sen edellyttämän tekniikan hallinnassa. Teoksessa yhdistyvät sekä kuvanveistotaiteen edellyttämä rakenteellinen hallinta että tekijän näkemyksellisyys. Installoitu teos pyrkii ottamaan vastaanottajan osalliseksi. Se tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen kokemukseen ja moniaistiseen tunne-elämykseen. Liina Karhusen teokset ovat maalaustekniikaltaan ja ilmaisultaan täysipainoisia. Maalaukset muodostavat eheän kokonaisuuden, joka osoittaa kypsää ja varmaa näkemystä tekijän valitsemasta ilmaisumuodosta. Runollisista maalauksista välittyvät sekä tekijän tunne että halu tuottaa katsojalle esteettinen kokemus." Ilon ja valon Satakunta - Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelman tuoreessa päivitysvihkosessa on "toteutuneiden hankkeiden" joukossa mainittu Kankaanpään taidekoulun kalligrafian AMK-tutkintoon johtava aikuiskoulutus joka toinen vuosi alkavana koulutuksena. Saman päivityksen "käynnissä olevissa hankkeissa" on mainittu mm. koulun koulutusohjelman kehittäminen ylemmän ammattikorkeakoulun kautta. Jo nämä maininnat todistavat siitä, että taidekoulun merkitys on ymmärretty koko maakunnassa. Taidetoimikunta otti painokkaasti kantaa taidekoulun kehittämisen puolesta viime vuonna, jolloin opetusministeriö tarkasteli pienten koulutuspaikkojen tilannetta. Tasokasta opetusta tarjoavasta Kankaanpään taidekoulusta valmistuneita taiteilijoita on nimittäin sijoittunut kentälle hyvin, Satakunnan ja lähialueiden lisäksi maakuntakeskuksiin. Viime vuosina Porin taideyhteisö on saanut kokonaan uutta luonnetta, kun koulun taiteilijoita on muuttanut Poriin. Oman taiteilijantyönsä lisäksi nuorten kuvataiteilijoiden ryhmät tekevät yhteisöllistä taidetyötä. Ryhmillä on jopa oma virkeä galleria. Taidetoimikunnassa on pantu merkille myös se piirre, että valmistumassa olevat opiskelijat ovat olleet aktiivisia käyttämään hyväkseen taidetoimikunnan taiteilija-asuntoa Berliinissä ja samalla kaupungin työskentelytiloja. 3. Juureva-prosessi Maakunnan muotoilun lippulaivan SatakuntaMalliston Juureva-näyttely oli esillä taidetoimikunnan Aulagalleriassa 2.11.2009-3.1.2010. Kyseessä oli Juurevan joulunäyttely, joka oli samalla SatakuntaMallisto-hankkeen päätösnäyttely. Siinä esiteltiin Juureva-malliston lisäksi kaksivuotisen hankkeen eri vaiheita. Juureva on toteutettu SatakuntaMallisto -taidekäsityön tuotekehityshankkeen tuella. Sen tavoitteena on kehittää ja parantaa Satakunnassa työskentelevien käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisten toimintaedellytyksiä antamalla tuotekehitysapua sekä luomalla uusia asiakkuuksia. Hanketta koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Porin yliopistokeskuksessa. SatakuntaMallistoa on rahoittanut Satakuntaliitto maakunnan kehittämisrahalla, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto sekä Satakunnan taidetoimikunta. Myös Porin kaupunki on tukenut hanketta.
|
|
Haluatko tiedotteita?
